Kynsilakkakoruja

 Koruharrastajien helmikuun jäsenillassa laitettiin kuvia lusikoihin ja tehtiin kynsilakkakoruja. Siniseen laitoin ensin kirkkaalla lakalla koristeita ja päälle sinisen lakan. Violetti lakka halkeilee kivasti. Musta lakka, jossa punaisia pilkkuja on mun suosikki.

 Tämä kynsilakkakoru on tehty niin, että veteen on tiputettu kynsilakkaa ja koru uitettu vedessä niin, että lakka tarttuu koruun.

 Kaikenlaisia kokeiluja erivärisillä lakoilla. Alhaalla oikealla isossa pyöreässä lasissa on lakkaa, minkä pitäisi vaihtaa väriä lämpötilan mukaan. Sunnuntaina Amiira vei sen ja vihreän korun kuistin kaiteelle ja unohti ne sinne useammaksi tunniksi. Ehkä väri oli hieman vaaleampi, mutta ei muutosta kyllä kovin paljoa ollut. Vihreäkin muutti hieman väriä.
 

Oikealla kolmikulmainen koru on sama kuin yläkuvassa oleva violetti koru. Se vaihtaa väriä sen mukaan, mistä suunnasta sitä katsoo. En tykkää ruskeasta, joten varmaan käytän siihen Lasinsulatuskurssilla hiotut lasit vanhoihin korupohjiin. Kokeilen näihin kynsilakkakoruja. En tiedä, miten hiontajälki lasin reunassa vaikuttaa koruun.  Mutta kokeillaan...

Lusikkakorut

Tein Jerin ja Kaspen kuvat lusikoihin uudelleen. Riitta otti kuvat valokopiokoneella, joten nyt varmaan ei kuva haalistu. En tiedä, enkö uskaltanut hangata paperia kunnolla pois, mutta ei nämäkään ihan onnistuneilta näytä...

Lasinsulatusta

Kansalaisopiston lasinsulatuskurssi oli kahtena helmikuun lauantaina. Tässä ensimmäinen työ, lasilautanen, mihin uuni halusi tehdä kuprun. No, se näyttää sopivan hyvin lautaseen, joten olkoon...

 Viime syksyn lasinsulatuksen epäonnistuneet työt korjauksessa. Kansalaisopistolla on lasinhiomakone, joten hioin sulatuksessa levinneet lasit pois. Vasemmalla alhaalla 2 punaista ja 2 vihreää odottaa, että otan takaa riipuslenkit pois ja laitan ne sitten uuniin, ylhäällä punainen pitkä lasi katkaistiin ja laitettiin uuniin ja oikealla ylhäällä vihreästä korusta opettaja leikkasi valuneen osan pois ja se laitettiin uudelleen uuniin. Siitä tuli tosi hieno tämän korjauksen jälkeen. Perhonen on tehty kuparilangasta, jonka sisään laitettu punaista lasimurskaa.

 Lasikorukokeiluja. Laitoin lasien väliin korumetallisia esineitä, nallen, avaimen, klitterin ja kynsilakkakoristeita, joiden materiaalia en tiennyt. Avaimesta ja nallesta tuli epämääräiset möykyt, klitteri näyttää ihan sydämeltä (elimeltä) ja kaikki muut paloivat näkymättömiin. Esim vas alhaalla sinisessä korussa oli enkeli. Pitää kokeilla samaa kuviota alumiinifoliosta tai hopeasavesta. Näinköhän miniä pitäisi tota sinistä, missä on sydän. Sopisi lääkärille  :D

Helmihatuista sai kivat kukat, tosin ne meni mustiksi. Myös korumetallinen perhonen onnistui. Lasit, joista koristeet paloi pois välistä, ovat ihan hienoja noinkin.


 

 Kimaltelevasta vihreästä lasista sai upean korun. Tasaiseen pintaan antaa eloa kohouma, mikä tulee kuitulangasta korun sisään tehdystä riipuslenkkikujasta.  Sinisessä korussa on hopeasavesta tehty kukka, jossa keskellä zirkoni. Kuva on hieman epäselvä (valitan), mutta kukka näkyy selvästi korussa.

 Ostin vähän dichroic-lasia korujen tekoon. 

Joskus tullut korukirppikseltä ostettua tälläset korupohjat. Kokeilin tehdä kirkkaasta lasista niihin lasit hiomalla. Katsotaan, mitä tästä kokeilusta sitten tulee... Hiontajälki jää lasin sivuun harmaaksi. Kokeilen vaikka kynsilakkakoruksi...

Tammikuun kivenhionta

Aurinko paistoi lämpimästi, joten innostuin kuvaamaan viime aikojen näpertelyjäni. Tammikuun kivenhionnassa meni aikaa hopean sulatuksen parissa, mutta ehdin hioa myös pari kiveä. Vas ylhäällä pari luonnonkiveä hiottuna muotoon. Kiillotus on vielä kesken. Alhaalla oikealla myös luonnonkivi. Tumma kivi on haukansilmää. Valitettavasti kiven värierot ei näy tässä kuvassa hyvin. Todella upea kivi! Riipuksen korupohja on tiibetinhopeaa ja korvikset on 925-hopeaa. Oik ylhäällä on hopeapohjaan hiottu vihreä kivi, jonka löysin suursiivouksissa kaapista. Varmaankin mummo joskus tuonut pojille. Näitä kiviä kuulemma löytyy Luumäeltä. Innostuin vielä hiomaan esikoiselle plektran nefriitistä, vihreän sävyisestä sitkeästä ja kestävästä kivestä. Annoin plektran esikoiselle heti kurssin jälkeen, joten kuva unohtui. Pitää muistaa kysellä, onko soundi hyvä....
Kurssin aikoihin tein tämän puun hopeasavesta ja liimasin akaatin päälle. Tämäkin koru on keskenräinen vielä.

Hopean sulatuksesta

Suoraan sulatuksesta tulleet hopeat. Ei ihan menny nappiin, mutta melkein  :).  Tästä sitten jatketaan työstämistä. Kyllä näistä hyvät korut saa.
Meinasin alkaa irrottelemaan korukiviä puutapeista irti, mutta Marinol olikin loppunut lampusta ja sydän oli kuiva. Laitoin uudet Marinolit purkkiin ja irrottelen kivet huomenna ja sitten pääsen kiinnittämään niitä korupohjiin. Isoin kivi on haukansilmä.

 

Oman kammarin sisustamista

Ihan oma kammari! Onhan se miun työhuone ollu jo kauan, mutta nyt sisustan sitä uudelleen. Oma tv, oma laiskanlinna, työpöytä ja hyllyillä nuket, nallet, ja omia tekeleitä kuten koruja ja poliininmaalaus-töitä.

Tilasin telineitä, että saan posliininmaalukset paremmin esille. Kaulakorutorso tuli samassa paketissa. Riippuville korviksille näpersin telineen cd-levyistä ja snapsi-laseista.

Uusista lehti-korviksista sain idean kokeilla huivineula-lehteen hematiitti-helmeä. Etsin pyöreää, mutta ei mulla ollut kuin sydämiä..

Keskeneräinen koru. Naputelin tänään puuta tasaiseksi, että saisin sen hyvin liimattua kiveen. Puu on tehty hopea-savesta ja kivi on akaattia.

Makrame-kokeilua

Vihdoin sain uuden tohon! Edellinen sanoi yllättäen kesken polton työsuhteen irti. Samaan pakettiin piti sitten ottaa muutakin tarpeellista.

 Koruharrastajien viimeisessä kerhoillassa makramesta innostuneena tilasin hieman lankaa. Kerät oli yllättävän isoja  :) Lisäksi tilauksessa oli mustaa ja harmaata organza-nauhaa, lävistimiä, poranteriä, messinkisiä pinssejä, pienet sivuleikkurit, hematiitti-sydämiä, leikkureiden vieressä pari pussia hopeisia korunosia ja taaempana hopeoituja korunosia. Muovikannen päällä antiikkihopeaa. Lisäksi tilasin lampunvarjostinkehikon, jos vaikka saisin tehtyä uuden varjostimen sen tilalle, minkä syksyllä rikoin.

 Joitain makrame-punonta kokeiluja. Osaan vasta yhden punonta-tavan. Tuosta vaaleasta ohuesta taidan tehdä ripustuslenkin joululahjaksi saamaani pyyhkeeseen. Vasemman puoleinen musta ylettyy kaulanauhaksi. Ajatus on kokeilla tehdä hopeasavesta nauhan päihin päätehylsyt tai vain koristeet.

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku...

Jepulis, hiekkakakkuja on tänään tehty. Tai sitten rahan väärentämistä...   tai hopeakoruja...   
Uskaltaako täällä netissä edes mainita rahan väärentämistä? Kohta koputtaa poliisi ovelle  :).   Lohdutukseksi toisille, ei tämä lyö leiville! Jos valaa kahdesta 100 markkasesta yhden, mutta hopeisen? Aivan liikaa työtä näillä työkaluilla.
Tehdään siis vain koruja...
Siskon miehen entinen taskukello oli ensimmäinen mieleen tuleva kohde. Toiseksi muistin 100 ja 200 markan kolikot, jotka on painettu v 1957. Ostin ne huuto.netistä joku aika sitten.

Tässä 100 markan kolikko ja takana siitä hopeinen valuharjoitelma, johon tuli ylimääräisiä koloja, joten valan sen uudelleen.

 Eipä sitten muuta kuin hommiin... muotin tekoon. Se tehdään hiekasta rautakehikkoon. Kolikko on piilotettu tuonne hiekan sekaan.

  Toisena kokeilen valaa tätä taskukellon kantta. Kuva on todella upea! Hieman vehnäjauhoja kannen pintaan, kehikko ympärille ja hiekkaa tiukkaan päälle.

 Sitten muotti käännetään, laitetaan toinen               puolisko kiinni ja taas hiekkaa tiiviisti.

  Tässä kuvassa on hiekkamuotit valmiina. Seuraavaksi kehikot avataan, otetaan mallit pois sisältä, suljetaan takaisin ja kaadetaan sulatettu hopea sisään.
 Hiekkavaluun tehdään kaasuaukoja ja reiän kohtaan tulee leveämpi aukko, josta hopeasula kaadetaan sisään. Myös kaasujen aukot täyttyvät hopeasta. Ne sahataan ja siistitään viilalla myöhemmin. Kaatoaukon kohtaan teen silmukan, josta voi ripustaa hopeakolikon ketjuun roikkumaan. Hopea on hopean sahauksesta tulevaa murua, langan pätkiä, levyn palasia ym. ym. hukkapaloja, joita tulee hopeakoruja tehdessä.

Toivottavasti valun tulos on parempi tällä kertaa...

Vierailulla

Antoisa reissu eilen Kulta Gabrielilla. Näimme korujen työstöä, koneita, valamista ym ym. Ostin korupohjia, papukaijalukkoja, riipuslenkkejä, korvistappeja, korvislukkoja, kapussipohjia...  kaikki hopeaa. Niin ja mukaan tuli myös yksi rannekoru, mihin voi upottaa kiven. Kauniin pienen hopeisen ruusun myös löysin ja kauniit korvikset edullisesti. Korviksessa hematiitti-helmi.

Ruusussa on keskellä muutama pieni kolo, johon voisi vaikka sijoittaa pienen helmen...  Korvikset laitoin korviin heti  :)

Tosi pientä ja hassua

Idiksiä tulee aina päähän  :)  Tässä nukkekodin vaatekaappiin ripustimia klemmareista! 

Mutta ei miulla ole nukkekotia!

 

Tyttö tuli taloon

Sunnuntaina soitti kaunis neitonen ovikelloa ja pyysi päästä meille asumaan. No kyllähän tälläinen nätti tyttö meiltä kodin saa!
Nimeä en ole vielä hänelle keksinyt. Olisko Erika hyvä nimi...  Mietin vielä...

Tälläinen palaute pelastaa päivän

Iiiik. ♥ Posti toi mulle lahjan. Kiitos Meeri. ♥ Nää on IHANAT! ♥

Kuva julkaistu luvalla...

Kolikkokoruja

Vihdoin olen alkanut saamaan aikaiseksi sellaisia kolikkokoruja, joista tykkään.

 Tytti laittoi mulle vuosi sitten ison kasan 1 pennin ja 5 pennin kolikoita. Lupasin kiitokseksi tehdä hänelle korun. Korun kypsyttelyyn on mennyt lähes vuosi ja nyt aion tänään laittaa nämä postiin menemään. Tytillä on sopivasti synttäritkin... Kolikot on puhdistettu, porattu reiät ja sivelty ohut kerros askartelulakkaa päälle. Helmet on kristalleja, vihreitä ja harmaita (pöytäliinan punainen kuvastuu läpi)  ja välissä on kuparin värisiä lasihelmiä. Korviskoukut tein hopeoidusta kuparilangasta, ettei kupari tule ihoa vasten ja pujotin koristeeksi pienet kuparin väriset lasihelmet.

  Lanka, mihin rannerenkaan helmet on pujoitettu on muokattavissa suuremmaksi tai pienemmäksi ranteen mukaan.
Näin Tyttiä joulun alla ja silloin annoin hänelle kännykkäkorun, missä on muovisia kukkahelmiä ja pennin kolikko. Kuva unohtui ottaa, kun läksin kiireellä...

Tämä kolikkokoru lähtee synttärilahjaksi ja se pääsee samoista helmistä joululahjaksi tehdyn kaulanauhan pariksi (kuva löytyy alempaa). Kristallit on vihreitä ja punaisia, kuten kaulakorussakin ja kolikko on Viron kruunu. Välissä on kuparin värisiä lasihelmiä. Jos löydän toisen Viron kruunun, laitan sen roikkumaan toiseen päähän rannerengasta.

Vielä lisää lahjuksia

Minna kävi joulun alla ja toi omia tekemiään silkkihuiveja, joista valitsin tämän. Värit käy minulle tosi hyvin!

 

Hopeisen huivineulan tein itse hopealevystä. Saimaan koru- ja kiviharrastajien rintakorukurssilla valssasin hopealevyyn pitsikuvion ja sitten levy jäi odottamaan ideoita. Viime keväänä huomasin rannassa kivoja lehtiä. Poimin niitä ja piirsin kuvion hopealevylle ja syksyn aikana sahailin lehden irti levystä ja muotoilin sitä. Nyt joulun aikaan porasin reiät ja lyhensin Tuulalta ostamani neulan. Uskon, että tämä tulee olemaan suosituimpia korujani. Tykkään pitää huiveja. Lehden mitat on 5 x 3,5 cm.

Avainpinssin tarina on seuraava: Katselin jouluaattona huuto.netin sivuja, etsin pienen pieniä avaimia tarkoituksena laittaa niitä lasikorujen väliin keväällä. Tälläinen  2,5 cm pitkä avainpinssi oli siellä myytävänä. Mittoja ei ollut merkitty, joten laitoin myyjälle kysymyksen pinssin koosta. Myyjä ei antanut minulle tarkkoja mittoja vaan vastasi, että koska on jouluaatto, laita osoitetietosi, niin postitan avaimen sinulle lahjaksi.  Ihanaa!  Avainpinssi on tosi kaunis. Se on liian iso lasikoruihin, mutta se on todella kaunis, joten pidän sitä ihan näin omana itsenään!

Mitäkö itse sain?

Olin tosi kiltti viime vuonna. Yritän olla tänäkin vuonna...

Sisko oli tehnyt savesta kaksi jogurttikippoa.

 Siskolta sain myös Party Liten lintu-somisteen.

Salmelta sain tosi hyvän värisen kynttilän.

 Serkku laittoi näitä kivoja itse tekemiään pyyhkeitä. Pidän näitä wc:ssä vieraspyyhkeinä. Kiitos!

 Mulla on kätevä miniä! Hän oli ajatellut, että pidän varmasti eniten itse tehdystä. Totta! Hän virkkasi pyyhkeeseen kauniit pitsit itse ja langan sekä pyyhkeen värit on valittu meidän wc:n värien mukaan. Kauniisti ajateltu! Kiitos.

 Sitten tietysti suklaata, joulukukkia, kivoja vierailuja puolin ja toisin ja ennen kaikkea rauhallista oleilua perheen kanssa.
Kiitos kaikille muistaneille! 

Joulun ajan näperryksiä

Kuopuksen solmio on prässäystä vaille valmis. Sain sen valmiiksi, vaikka Pauli viisasteli joulupäivänä, että onhan sulla nyt taas vuosi aikaa...

 Tähelangoista tehtyihin baskereihin virkkasin isot kukat piristykseksi ja suojaamaan korvaa. Pitäs löytää vaikka kiva lehtimalli, että saisi suojan myös toiselle korvalle. Paula toimi tässä mallinukkena, mutta oma pääni on hieman isompi.

Ekat ranteenlämmittimet valmiina. Vihreä lanka on silkki-alpakkaa ja kukat tein nallelangasta. Kukka on irrallinen, kiinnitetään samalla nappikiinnityksellä kuin lämmitin ranteen ympärille.