Tiesin kyllä, mitä filigraanikoru on ja tiesin, että ei se ihan yksinkertainen ole tehdä... Hopeasavesta onnistuu paljon yksinkertaisemmin, tosin tulos ei ole läheskään niin hieno.
Viime lauantain aihe Koruharrastajissa oli filigraanikoru hopealangasta. Kunhan keksin sen, mitä teen ja minkä paksuisista langoista alan tekemään, alku oli suht helppoa. Mietin perhosta, sormusta tai sydäntä.... Sydän voitti!
Langat kuumennettiin, että ne pehmenee ja punottiin kaksinkerroin, että saatiin pitsimäinen kuvio. Tein myös sydämen ulkokehän punotusta langasta. Samasta langasta tein myös pari kuviota, että sain sydämeen tukevuutta. Sitten juottamaan... Sehän onnistui suht helposti! Neljä juotosta samalla kertaa!!
Koristelu jatkui ohuemmalla langalla. Hieman suunnittelua ja taas juottamaan. Ei suurempia ongelmia siinäkään, ei ainakaan kolmea yritystä useampaa kertaa... ja YES - sydän on valmis!
Mitäs muuta? Lukko olis kiva, että sydämen saisi kaulahuiviin kiinni... Pyöritin hopealangasta putkilon, minkä läpi neulalanka laitetaan niin, että neula saadaan pyörimään. Toiseen päähän tein lenkin, minkä sisään neulan pää laitetaan, kun koru on kiinni. Ja sitten juottamaan... Olikohan päivä jo pitkällä vai pelkäsinkö ohuiden hopealankojen sulavan tai edellisten juotoksien irtoavan, mutta lukko ei meinannut millään tarttua kiinni. Kiemuran tekeminen lenkin päähän auttoi, sillä sain hieman enemmän alaa juotokselle. Tosi tarkkaan piti tehdä, ettei kaikki langat näy korun päälle. Ja välillä kun juotos petti, 'keitettiin' korua hapossa ja pestiin kratsiharjalla kaikki kuumennuksessa pintaan nousseet aineet pois. Ja uusi yritys... Huomasin, että en ollut ainut hermostunut siinä vaiheessa - vierustoveri kiroili aika tavalla :D.
Lopulta lukon hopeaosat oli paikallaan. Paitsi, että samalla olin juottanut myös lenkin kiinni niin, että neulaa on mahdoton saada lenkkiin tai siitä pois. Ok, kotona se selvitetään korusahan avulla! Suunnittelin vielä helmiä koristeeksi. Loput teen sitten kotona...
Sunnuntaina otin korun esiin ja ajattelin tehdä sen valmiiksi ennenkuin nuoriso tulee meille. Siis neulan tekoon... Mistähän langasta neulan tekisin? Hmmm. hienoa... rautalankaa... Paitsi voi ei! Lanka ei mahdu putkilon läpi! Ohuempi rautalanka on liian pehmeää... Taas on sormi suussa... Sitten löysin ohuempaa memory vaijeria, mikä kesti juuri ja juuri...Kun sain neulan paikalleen, aloin laittamaan helmiä. Ihan ohuella hopealangalla kiinnitin pienen kristallihelmen. Ja hups - lukko putosi irti. Putkilossa oli liian pieni juotosala. Murrrr.... Jospa pitäs tauon....
Vahingoista viisastuneena otin paksumman rautalangan, veivasin putken sen ympärille paksummalla hopealangalla ja jätin vielä pitkät langanpäät niin, että juotosalaa tulee enemmän. Langanpäät tietenkin piti taivutella kuvioiden mukaan, ettei ne näy korun etupuolelle... Sitten purin jo kiinnittämäni helmen irti, ettei se sula... Ja sitten juottamaan... Eka kerta - ehkä liian pitkä kuumennusaika -irti on. Huoh! Toinen kerta - no ei ole kiinni! Välillä keitin happovedessä ja puhdistin ja uusi yritys... Äh! antaa olla!
Tänään päätin, että nyt tai ei koskaan. Jos nyt en saa sitä kiinni, käytän liimaa! Ja hahaa! Toisella yrittämällä putkilo jäi tiukasti kiinni :D :D Sitten happoveteen ja harjaus kratsiharjalla...
No niin! Nyt voisi laittaa helmet paikalleen... Sunnuntaisen harjoittelun jälkeen sain ne aika hyvin... Hienoa! Enää neula kiinni ja koru on kohta valmis... Paitsi :( Putkiloa kiinni juottaessa juotospastaa on ollut myös putkilon sisällä, koska putkilo ei ole enää ontto! Huh huh! Kohta on sellainen, että ei siihen voi porakonetta tarjota... onneksi minulla on pieni käsipora! Siinä tuli muutamat tv-ohjelmat katsottua sivusilmällä, kun veivasin putkiloa auki! Oli juottunut sisältä kiinni muutaman millin matkalta. Käsiparka! Hyvää syntymäpäivää vaan :D
Nyt vihdoin on neula paikallaan (vielä pitää terä terottaa), mutta en uskalla koskeakaan koruun pariin päivään, kun pelkään, että se hajoaa käsiin!!!!!!!!!!! Ehkä joku päivä uskallan alkaa kiillottamaan sitä... Käsivarsikin on kipeä....
Kehtaako tästä näin lähikuvaa edes laittaa?
Miksihän käsityö on niin kallista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti on kiva saada... Kiitos!